PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
IV. 36. Niin yksi Pharisealaisista rukoili häntä rualle kanssansa. Ja hän
meni Phariseuksen huoneeseen ja atrioitsi.
37. Ja katso, yksi vaimo oli kaupungissa, joka oli syntinen, ja kuin hän
sai kuulla, että hän atrioitsi Pharisealaisen huoneessa, toi hän lasin
kallista voidetta,
II. Matt.26:6. Kuin Jesus oli Betaniassa, spitaalisen Simonin huoneessa,
II. Mark.14:3. Ja kuin hän oli Betaniassa spitalisen Simonin huoneessa, ja
atrioitsi, niin tuli yksi vaimo, jolla oli lasi turmelematointa ja kallista
nardusvoidetta, ja hän särki lasin ja vuodatti hänen päänsä päälle.
Joh.11:2. Mutta Maria oli se, joka voiteli Herran voiteella ja hänen
jalkansa hiuksillansa kuivasi*, jonka veli Latsarus sairasti.
Joh.12:3. Niin Maria otti naulan turmelematointa ja kallista
nardusvoidetta, ja voiteli Jesuksen jalat, ja kuivasi hänen jalkansa
hiuksillansa*. Ja huone täytettiin voiteen hajusta.
38. Ja seisoi takana hänen jalkainsa juuressa itkien, ja rupesi
kyyneleillänsä kastamaan hänen jalkojansa, ja niitä päänsä hiuksilla
kuivasi, ja suuta antoi hänen jalkainsa, ja voiteli ne voiteella.
39. Mutta kun Pharisealainen sen näki, joka hänen kutsunut oli, sanoi
hän itsellensä: jos tämä olis propheta, niin hän tietäis, mikä ja millinen
tämä vaimo on, joka häneen rupee, että hän on syntinen.
Luuk.15:2. Ja Pharisealaiset ja kirjanoppineet napisivat ja sanoivat: tämä
syntisiä vastaan ottaa ja syö heidän kanssansa.
40. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: Simon, minulla on jotakin sinulle
sanomista. Hän sanoi: Mestari, sanos.
41. Kaksi velkamiestä oli yhdellä lainaajalla: yksi oli velkaa viisisataa
penninkiä ja toinen viisikymmentä.
42. Koska ei heillä ollut varaa maksaa, antoi hän molempain anteeksi.
Sano siis, kumpi näistä häntä enemmin rakastaman pitää?
43. Simon vastaten sanoi: minä luulen, että se, jolle hän enemmän
