MARKUKSEN EVANKELIUMI
minä näitä teen:
30. Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat
minua.
31. Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta,
niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet?
Luuk.7:30. Mutta Pharisealaiset ja lainoppineet katsoivat ylön Jumalan
neuvon itseänsä kohtaan, ja ei heitä kastettu häneltä.
32. Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä
kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana.
Matt.14:5. Ja kuin hän tahtoi hänen tappaa, pelkäsi hän kansaa; sillä he
pitivät hänen prophetana.
Mark.6:20. Sillä Herodes pelkäsi Johannesta*, että hän tiesi hänen
hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä
monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä.
33. Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi
ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
12. Luku.
I. Jesus juttelee vertauksen viinamäen miehistä; II. Puhuu verorahasta; III.
Ylösnousemisesta; IV. Suurimmasta käskystä; V. Messiaksesta; VI.
Pharisealaisten karttamisesta; VII. Uhrin antamisesta.
I. Ja hän rupesi heille puhumaan vertauksilla: ihminen istutti viinamäen*,
ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi kuopan, ja rakensi tornin, ja pani
sen vuorolle peltomiehille, ja matkusti muille maille,
II. Ps.80:9. Sinä toit viinapuun* Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos,
ja sen istuttanut.
I. Jes.5:1. Minä veisaan ystävästä, ystäväni veisun hänen
