JEREMIA
kaikkein pääruhtinasten, jotka seisoivat kuninkaan edessä.
22. Mutta kuningas istui talvihuoneessa yhdeksäntenä kuukautena, ja tuli
paloi totossa hänen edessänsä.
23. Kuin Juudi kolme eli neljä kappaletta (a) oli lukenut, leikkasi hän sen
rikki kynäveitsellä ja heitti tuleen, joka totossa oli, siihen asti että kirja
peräti paloi tulessa, joka totossa oli.
(a) Hebr. kirjan lehteä.
24. Ja ei kenkään peljästynyt eikä vaatteitansa reväissyt rikki*, ei
kuningas eikä hänen palveliansa, jotka kuitenkin kaikki nämät sanat
olivat kuulleet.
1 Mos.37:29. Koska Ruben palasi kuopalle, niin katso, ei ollut Joseph
kuopassa: ja hän repäisi vaatteensa,
1 Mos.37:34. Ja Jakob repäisi vaatteensa, ja kääri säkin kupeisiinsa; ja
murehti poikaansa monta päivää.
25. Vaikka Elnatan, Delaja ja Gemaria rukoilivat kuningasta, ettei hän
olisi polttanut kirjaa; ei hän kuitenkaan heitä totellut.
26. Päälliseksi käski kuningas Jerahmeelin Hammelekin pojan, Serajan
Asrielin pojan, ja Selamian Abdeelin pojan, käsittämään Barukia
kirjoittajaa ja Jeremiaa prophetaa; mutta Herra oli heidät kätkenyt.
III. 27. Silloin tapahtui Herran sana Jeremialle, sittekuin kuningas oli
polttanut kirjan ja ne sanat, jotka Baruk Jeremian suusta oli kirjoittanut,
ja sanoi:
28. Ota sinulles taas toinen kirja ja kirjoita siihen kaikki entiset sanat,
jotka ensimäisessäkin kirjassa olivat, jonka Jojakim, Juudan kuningas, on
polttanut.
29. Ja sano Jojakimille, Juudan kuninkaalle: näin sanoo Herra: sinä olet
polttanut sen kirjan ja sanonut; miksi sinä siihen olet kirjoittanut ja
sanonut, että Babelin kuningas on kaiketi tuleva ja hävittävä tämän
maan, ja tekevä niin, ettei ihmistä eikä karjaa enään siinä pidä oleman?
