JEREMIA
22. Ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannonut
olit, sen heille antaakses: maan, jossa rieskaa ja hunajaa vuosi.
23. Ja koska he sinne tulivat ja omistivat sen, ei he kuulleet sinun
ääntäs, eikä vaeltaneet sinun lakis jälkeen; ja kaikkia, mitä sinä käskenyt
olit heidän tehdä, ei he sitä tehneet; sen tähden sinä annoit myös
kaiken tämän onnettomuuden heille tapahtua. 24. Katso, tämä kaupunki
on piiritetty, niin että se pitää voitettaman, ja kaupunki annettaman
Kaldealaisten käsiin, jotka sotivat sitä vastaan miekalla, nälällä ja rutolla;
ja niin kuin sinä olet sanonut, niin nyt tapahtuu, sen sinä näet.
25. Ja sinä Herra, Herra, sanoit minulle: osta sinulles pelto rahalla, ja
ota siihen todistukset, vaikka kaupunki pitää annettaman Kaldealaisten
käsiin.
III. 26. Ja Herran sana tapahtui Jeremialle ja sanoi:
27. Katso, minä Herra olen kaiken lihan Jumala*: pitäiskö minulle jotain
oleman mahdotointa?
4 Mos.16:22. Mutta he lankesivat kasvoillensa ja sanoivat: Jumala,
kaiken lihan henkein Jumala! jos yksi mies on syntiä tehnyt, tahdotkos
antaa vihas julmistua kaiken kansan päälle?
28. Sen tähden sanoo Herra näin: katso, minä annan tämän kaupungin
Kaldealaisten käsiin ja Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan käteen, ja
hän on sen voittava.
29. Ja Kaldealaisten, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, pitää tänne
tuleman, ja tähän kaupunkiin tulen sytyttämän, ja polttaman sen
huoneinensa, kussa he Baalille kattoin päällä suitsuttaneet, ja muille
jumalille juomauhria uhranneet ovat, minua vihoittaaksensa.
Jer.19:13. Vielä sitte pitää Jerusalemin huoneet ja Juudan kuninkaan
huoneet juuri niin saastaisiksi tuleman, kuin se paikka Tophet, kaikkein
huonetten tähden, joissa he kattoin päällä kaikelle joukolle suitsuttaneet
ja muille jumalille juomauhrin uhranneet ovat.
