JEREMIA
Jer.6:27. Minä olen pannut sinun vartian torniksi ja linnaksi minun
kansassani, tietämään ja koettelemaan heidän teitänsä.
Jer.20:11. Mutta Herra on minun kanssani, niin kuin väkevä sankari; sen
tähden pitää minun vainoojani lankeeman ja ei voittaman, vaan pitää
suureen häpiään tuleman, että he niin tyhmästi toimittavat; se häpiä
pitää oleman ijankaikkinen, ja ei pidä unohdettaman.
21. Ja tahdon sinun vapahtaa ilkiäin käsistä, ja pelastaa sinua julmain
vallasta.
16. Luku.
I. Jeremia kielletään naimasta, siittämästä, menemästä murhe eli
ilohuoneesen, Juudalaisille rangaistuksen merkiksi. II. Syy rangaistukseen
on jumalattomuus. III. Puhutaan kirvoituksesta Babelista, ja kuritettuin
kutsumisesta Kristuksen tykö.
I. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
2. Ei sinun pidä ottaman itselles vaimoa, eikä siittämän poikia eli tyttäriä
tässä paikassa.
3. Sillä näin sanoo Herra niistä pojista ja tyttäristä, jotka tässä paikassa
syntyvät, ja äideistä, jotka heitä synnyttävät, ja heidän isistänsä, jotka
heitä tässä maassa siittävät:
4. Heidän pitää kuoleman sairaudessansa, ja ei heitä pidä itkettämän eli
haudattaman*, vaan heidän pitää loaksi kedolle tuleman; ja heidän pitää
vielä sitte miekalla ja nälällä hukkuman**, ja heidän ruumiinsa pitää
linnuille taivaan alla ja eläimille maassa ruaksi tuleman+.
Jer.25:33. Niin pitää Herralta lyötyjä sinä päivänä oleman yhdestä maan
äärestä niin toiseen asti; ei pidä heitä itkettämän eikä korjattaman, eli
haudattaman, vaan pitää oleman kedolla ja loaksi tuleman.
Jer.15:2. Ja jos he sinulle sanovat: kuhunka meidän pitää menemän?
