ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
karjaan asti, ja matoihin, ja taivaan lintuihin asti, kaikki hukutettiin maan
päältä, ainoastansa Noa jäi, ja ne jotka hänen kanssansa olivat arkissa.
Viis.10:4. Ja kuin maa sen syyn tähden veden paisumisella turmeltiin,
autti viisaus taas ja hallitsi vanhurskasta halvalla puulla.
24. Ja vedet seisoivat valtiasna maan päällä sata ja viisikymmentä
päivää.
8. Luku.
I. Vedenpaisumus vähenee. II. Noa lähtee arkista ja uhraa. III. Jumala
lupaa maan voimassa pitää.
I. Silloin Jumala muisti Noaa ja kaikkia eläviä, ja kaikkea karjaa, kuin
hänen kanssansa olivat arkissa, ja Jumala nosti tuulen maan päälle, ja
vedet seisahtivat.
2. Ja syvyyden lähteet tukittiin, ja taivaan akkunat, ja sateet taivaasta
asetettiin.
3. Ja vedet maan päältä enemmin ja enemmin juoksivat pois, ja
vähenivät sadan ja viidenkymmenen päivän perästä.
4. Ja seitsemäntenätoistakymmenentenä päivänä, seitsemännessä
kuukaudessa jäi arkki Araratin vuorelle.
5. Mutta vedet juoksivat pois, ja vähenivät hamaan kymmenenteen
kuukauteen asti. Ensimäisnä päivänä kymmenentenä kuukautena
näkyivät vuorten kukkulat.
6. Neljänkymmenen päivän perästä avasi Noa arkin akkunan, jonka hän
tehnyt oli.
7. Ja antoi kaarneen lentää ulos, joka lensi kahtiapäin, siihen asti kuin
vedet maan päältä kuivuivat.
8. Sitte lähetti hän kyhkyisen tyköänsä, koettelemaan, jos vedet olisivat
juosseet pois maan päältä.
