PSALTTARIT
II. 13. Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos
sukukunnasta sukukuntaan.
14. Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika
on tullut.
15. Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä,
että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat,
16. Että pakanat Herran nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan
päällä sinun kunniaas.
17. Kuin Herra rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa.
18. Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso
heidän rukoustansa ylön.
19. Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka
luodaan*, pitää kiittämän Herraa.
Ps.87:6. Herra antaa saarnata kirjoituksessa kaikkinaisilla kielillä*, että
myös muutamat heistä siellä syntyvät, Sela!
20. Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta
maan päälle,
21. Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvottaa kuoleman lapset;
Ps.79:11. Anna etees tulla vankein huokaukset*: suuren käsivartes
kautta, korjaa kuoleman lapset,
Sak.9:11. Sinä lasket myös liittos veren kautta* vankis ulos+
vedettömästä kuopasta.
Hebr.2:14. Että siis lapsilla on liha ja veri, niin on hän myös niistä
osalliseksi tullut*, että hän olis kuoleman kautta hukuttanut sen, jolla
kuoleman valta oli, se on: perkeleen+,
22. Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa
Jerusalemissa,
23. Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.
Jes.2:2. Viimeisenä aikana pitää sen vuoren*, jolla Herran huone on,
