TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
Hebr.11:22. Uskon kautta puhui Joseph kuollessansa Israelin lasten
lähtemisestä* ja antoi käskyn luistansa.
20. Niin he läksivät Sukkotista, ja sioittivat heitänsä Etamiin, joka on
korven ääressä.
4. Mos.33:6. Ja matkustivat Sukkotista, ja sioittivat itsensä Etamiin, joka
on korven äärellä.
21. Ja Herra kävi heidän edellänsä päivällä pilven patsaassa,
johdattaaksensa heitä tiellä, ja yöllä tulen patsaassa, valistaaksensa
heitä vaeltamaan, sekä yöllä että päivällä.
4. Mos.14:14. Ja ne sanovat tämän maan asuvaisille, jotka kuulleet ovat,
että sinä Herra olet tämän kansan seassa, ja että sinä Herra nähdään
kasvoista niin kasvoihin, ja sinun pilves seisoo heidän päällänsä, ja sinä
käyt heidän edellänsä, päivällä pilven patsaassa ja yöllä tulen patsaassa;
Neh.9:12. Ja päivällä sinä johdatit heitä pilven patsaalla ja yöllä tulen
patsaalla, valaisten heille tietä, jota he vaelsivat.
Ps.105:39. Hän levitti pilven verhoksi, ja tulen yötä valistamaan.
I. 1. Kor.10:1. Mutta en minä tahdo sitä teiltä, rakkaat veljet, salata, että
meidän isämme ovat kaikki pilven alla olleet* ja kaikki meren lävitse
vaeltaneet+,
22. Pilven patsas ei erinnyt päivällä, eikä tulen patsas yöllä kansan
edestä.
14. Luku.
I. Israelin kansa sioittaa itsensä Punaisen meren tykö, ja Pharao ajaa
heitä takaa. II. Kansa hämmästyksissä napisee; mutta Moses lohduttaa
heitä ja saa käskyn tien tekemisestä. III. Herran enkeli on Israelin ja
Egyptiläisten välillä. IV. Moses jakaa meren, Israelin kansa menee sen
