JOBIN KIRJA
minä turmele.
III. 32. Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen
tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
33. Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on
sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
34. Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni, ja taitava
mies kuulee minua.
35. Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
36. Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää
itsensä vääräin ihmisten tykö.
San. l.21:10. Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo
lähimmäisellensä mitään.
37. Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen
meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä
sanoillansa Jumalan edessä.
35. Luku.
I. Elihu syyttää vielä Jobia tyhmän puhujaksi. II. Sanoo, ettei ihmisen
pahuus eli hyvyys vahingoitse taikka hyödytä Jumalaa, vaan ihmisiä. III.
Osoittaa Jumalan rangaistustuomiot tapahtuvan täällä osittain, mutta
vihdoin täysittäin.
I. Ja Elihu vastasi ja sanoi:
2. Luuletkos sen oikiaksi, ettäs sanot: minä olen hurskaampi Jumalaa?
3. Sillä sinä sanot: mitä siitä hyvää on, mitä se auttaa, jos joku välttää
syntiä?
III. Job.9:22. Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa
hyvän ja jumalattoman.
Job.10:15. Jos minä olen jumalatoin, voi minua! jos minä olen hurskas,
