TOINEN AIKAKIRJA
30. Ja Syrian kuningas käski vaunuin päämiehille, jotka hänellä olivat, ja
sanoi: ei teidän pidä sotiman pientä eli suurta vastaan, vaan ainoastaan
Israelin kuningasta vastaan.
31. Ja tapahtui, kuin vaunuin päämiehet näkivät Josaphatin, että he
sanoivat: se on Israelin kuningas; ja he käänsivät itsensä sotimaan häntä
vastaan. Ja Josaphat huusi, ja Herra autti häntä, ja Jumala käänsi
heidät pois hänestä.
32. Sillä kuin vaunuin päämiehet näkivät, ettei hän ollut Israelin
kuningas, käänsivät he itsensä pois hänestä.
33. Niin yksi mies jännitti joutsensa yksinkertaisuudessa ja ampui Israelin
kuningasta rautapaidan jatkoon. Niin hän sanoi vaununsa ajajalle: käänä
kätes ja vie minua ulos sotaväestä; sillä minä olen haavoitettu.
34. Ja sota tuli suureksi sinä päivänä, ja Israelin kuningas seisoi
vaunuissa Syrialaisia vastaan ehtoosen asti; ja hän kuoli auringon
laskeissa.
19. Luku.
I. Josaphat nuhdellaan prophetalta Jehulta Ahabin seuran tähden. II.
Asettaa maailmallisia ja hengellisiä tuomareita, neuvoen ja varoittaen
heitä kumpiakin.
I. Mutta Josaphat Juudan kuningas palasi kotia rauhassa Jerusalemiin.
2. Ja Jehu Hananin poika näkiä meni häntä vastaan ja sanoi kuningas
Josaphatille: pitääkö sinun auttaman jumalatointa ja rakastaman niitä,
jotka Herraa vihaavat? ja sen tähden on Herran viha sinun päälläs;
II. 2 Aika K.16:7. Siihen aikaan tuli Hanani näkiä Asan Juudan kuninkaan
tykö ja sanoi hänelle: koskas turvasit Syrian kuninkaasen ja et turvannut
Herraan Jumalaas, sen tähden on Syrian kuninkaan väki päässyt pois
sinun käsistäs.
