TOINEN AIKAKIRJA
sanoi heille: näin sanoo Herra: te olette hyljänneet minun, sen tähden
olen minä myös hyljännyt teidät Sisakin käteen.
6. Niin Israelin ylimmäiset nöyryyttivät itsensä kuninkaan kanssa ja
sanoivat: Herra on vanhurskas.
7. Koska Herra näki heidän nöyryyttävän itsensä, tuli Herran sana
Semajan tykö ja sanoi: he ovat itsensä nöyryyttäneet, sen tähden en
minä heitä kadota, vaan minä annan kohta heille pelastuksen, niin ettei
minun vihani vuotais Jerusalemin päälle Sisakin käden kautta.
8. Mutta heidän pitää kuitenkin hänelle alamaiset oleman, että he
tietäisivät, mikä se on, palvella minua, ja palvella valtakuntia maan
päällä.
9. Niin Sisak Egyptin kuningas meni Jerusalemiin ja otti Herran huoneen
tavarat ja kuninkaan huoneen tavarat: ne kaikki otti hän pois*. Ja hän
otti myös ne kultakilvet+, jotka Salomo oli tehdä antanut.
1 Kun. K.14:26. Ja otti Herran huoneen tavarat, ja kuninkaan huoneen
tavarat, ja kaiken mitä sieltä taidettiin ottaa, ja otti kaikki kultaiset kilvet,
jotka Salomo oli antanut tehdä,
1 Kun. K.10:16. Ja kuningas Salomo antoi myös tehdä parhaasta
kullasta kaksisataa keihästä, kuusisataa kultapenninkiä antoi hän panna
jokaiseen keihääseen;
2 Aika K.9:15. Niin antoi kuningas Salomo tehdä kaksisataa kilpeä
parhaasta kullasta, niin että kuusisataa kappaletta kultaa tuli jokaiseen
keihääseen.
10. Joiden siaan kuningas Rehabeam teetti vaskiset kilvet ja antoi
vartiain päämiehille tallelle, jotka kuninkaan huoneen ovea vartioitsivat.
11. Ja niin usein kuin kuningas meni Herran huoneesen, tulivat vartiat ja
kantoivat niitä, ja veivät ne sitte jälleen vartiain huoneesen.
12. Ja koska hän nöyryytti itsensä, sentähden Herran viha kääntyi
hänestä pois, niin ettei hän peräti kadotettu; sillä vielä jotain hyvää
löydettiin Juudassa.
