TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
3 Mos.18:21. Ei sinun pidä siemenestäs antaman Molekille poltettaa,
ettes häpäisisi sinun Jumalas nimeä; sillä minä olen Herra.
3 Mos.20:3. Ja minä asetan minun kasvoni sitä ihmistä vastaan, ja
hävitän hänen kansastansa, että hän Molekille siemenestänsä antanut ja
minun pyhäni saastuttanut on, ja minun pyhää nimeäni häväissyt.
3 Mos.20:4. Ja jos maan kansa sitä ihmistä säästää, joka siemenestänsä
Molekille antanut on, niin ettei he sitä surmaa,
5 Mos.18:10. Ei yksikään pidä sinun seassas löyttämän, joka poikansa eli
tyttärensä käyttää tulessa, eli joka on ennustaja, päivän valitsija, tietäjä,
tahi velho,
2 Kun. K.16:3. Sillä hän vaelsi Israelin kuningasten tiellä, ja hän käytti
poikansa tulen lävitse* pakanain kauhistuksen jälkeen, jotka Herra
Israelin lasten edestä oli ajanut ulos.
18. Niin vihastui Herra suuresti Israelin päälle, ja heitti* heidät pois
kasvoinsa edestä, niin ettei yhtään heistä jäänyt, vaan Juudan
sukukunta yksinänsä.
Hos.1:6. Ja hän taas tuli raskaaksi ja synnytti tyttären. Ja hän sanoi
hänelle: nimitä se Loryhhamaksi; sillä en minä enää armahda Israelin
huonetta, mutta tahdon heidät peräti heittää pois.
19. Ei myös Juuda pitänyt Herran Jumalansa käskyjä, vaan he vaelsivat
Israelin säädyissä, joita he tekivät;
20. Sen tähden hylkäsi Herra kaiken Israelin siemenen, vaivasi heitä ja
antoi ryövärein käsiin, siihen asti että hän heidät kasvoinsa edestä heitti
pois.
21. Sillä Israel eroitti itsensä Davidin huoneesta, ja tekivät itsellensä
Jerobeamin Nebatin pojan kuninkaaksi*. Hän käänsi Israelin Herrasta
pois, ja saatti heidät suuresti syntiä tekemään.
II. 1 Kun. K.12:16. Kuin koko Israel sen näki, ettei kuningas kuullut heitä,
vastasi kansa kuningasta ja sanoi: mikä osa meillä on Davidissa? eli
