ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
Taphenes kasvatti hänen Pharaon huoneessa, niin että Genubat oli
Pharaon huoneessa Pharaon lasten seassa.
21. Kuin Hadad Egyptissä kuuli Davidin nukkuneeksi isäinsä kanssa, ja
että sodanpäämies Joab oli kuollut; sanoi hän Pharaolle: päästä minua
menemään minun maalleni,
22. Pharao vastasi häntä: mitä sinulta puuttuu minun tykönäni, ettäs
tahdot mennä sinun maalles? Hän sanoi: ei mitään, vaan salli minun
kuitenkin mennä.
23. Ja Jumala nosti myös hänelle vihamiehen Resonin ElJadan pojan,
joka oli karannut herraltansa HadadEseriltä Zoban kuninkaalta,
24. Ja kokosi miehiä häntä vastaan, ja hän oli sotajoukon päämies
silloin kuin David surmasi heitä*; ja he menivät Damaskuun ja asuivat
siellä, ja hallitsivat Damaskussa.
2 Sam.8:3. David löi myös HadadEserin, Rehobin pojan Zoban kuninkaan,
hänen mennessä asettamaan kättänsä Euphratin virran tykö.
2 Sam.8:4. Ja David otti heistä tuhannen ja seitsemänsataa hevosmiestä
ja kaksikymmentä tuhatta jalkamiestä kiinni, ja raiskasi* kaikki
vaunuhevoset, ja sata vaunua jätti heistä.
2 Sam.10:18. Mutta Syrialaiset pakenivat Israelin edestä, ja David löi
heistä seitsemänsataa vaunua ja neljäkymmentä tuhatta ratsasmiestä,
löi myös Sobakin sodanpäämiehen, että hän siinä kuoli.
25. Ja hän oli Israelin vihollinen niinkauvan kuin Salomo eli, paitsi sitä
vahinkoa, jonka Hadad teki; hän kauhistui Israelia ja tuli Syrian
kuninkaaksi.
26. Niin myös Jerobeam Nebatin poika Ephratilainen Zarebasta, Salomon
palvelia; hänen äitinsä nimi oli Zeruga, leskivaimo; hän nosti myös
kätensä kuningasta vastaan.
27. Ja tämä on syy, jonka tähden hän kätensä nosti kuningasta vastaan:
Kuin Salomo rakensi Millon*, sulki hän isänsä Davidin kaupungin raon.
2 Sam.5:7. Mutta David voitti Zionin linnan, se on Davidin kaupunki.
