ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
47. Ja he tekisivät sydämestänsä parannuksen siinä maassa, jossa he
vankina ovat, ja he palajaisivat sinua rukoilemaan vankeutensa maalla,
sanoen: me rikoimme ja teimme pahoin, ja olimme jumalattomat;
48. Ja he niin palajaisivat sinun tykös kaikesta sydämestänsä ja kaikesta
sielustansa vihamiestensä maalla, jotka heitä vangiksi vieneet ovat pois;
ja he rukoilevat sinua tiellä maansa puoleen, jonka heidän isillensä
antanut olet, sen kaupungin puoleen, jonka minä sinun nimelles
rakentanut olen:
49. Että kuulisit heidän rukouksensa ja anteeksi anomisensa taivaissa,
siitä siasta, kussa sinä asut, ja saattaisit heille oikeuden,
50. Ja olisit sinun kansalles armollinen, jotka sinua vastaan syntiä
tehneet ovat, ja kaikille heidän rikoksillensa, joilla he rikkoneet ovat
sinua vastaan: ja antaisit heille armon niiltä, jotka heitä vankina pitävät,
ja he armahtaisivat heidän päällensä.
51. Sillä he ovat sinun kansas ja sinun perimises, jotka sinä Egyptistä
johdatit rautaisesta pätsistä;
2 Mos.1:11. Niin asetettiin heidän päällensä veron päämiehet,
vaivaamaan heitä orjuudella; sillä Pharaolle rakennettiin verokaupungit,
Pitom ja Raamses.
2 Mos.1:14. Ja saattivat heidän elämänsä katkeraksi raskaalla saven ja
tiilein työllä, ja kaikkinaisella rasituksella kedolla, ja kaikkinaisella työllä,
kuin he taisivat heidän päällensä panna, armaitsemata.
5 Mos.4:20. Mutta teidät on Herra ottanut ja johdattanut ulos
rautapätsistä Egyptistä, että olisitte hänelle perintökansa, niin kuin se
myös on tänäpänä.
52. Että sinun silmäs olisivat avoinna* sinun palvelias anomiseen ja
sinun kansas Israelin rukoukseen; ettäs heitä kaikissa kuulisit, joiden
tähden he sinun tykös huutavat.
Ps.121:4. Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.
