JOSUAN KIRJA
7. Luku.
Akanin synti ja kansan onnettomuus Ain edessä. II. Josuan valitus, ja
Herran käsky viallisen ilmi tuottamisesta. III. Tutkinto pidetään, Akan
tavataan, saadaan tunnustukseen ja rangaistaan.
I. Mutta Israelin lapset horjahtivat kovin kirotussa kalussa; sillä Akan
Karmin poika, Saddin pojan, Seran pojan, Juudan sukukunnasta, otti
jotakin kirottua*, niin julmistui Herran viha Israelin lasten päälle.
Jos.22:20. Eikö Akan Seran poika tehnyt raskaasti syntiä kirotussa, ja
viha tuli koko Israelin ylitse ja ei hän yksin hukkunut pahuudessansa.
1 Aika K.2:7. Karmin lapset: Akar, joka Israelin murheelliseksi saatti,
ryhtyissänsä kirottuun.
2. Ja Josua lähetti miehiä Jerihosta Aihin päin, joka on BetAvenin tykönä
itään päin Betelistä, ja puhui heille, sanoen: menkäät ja vaotkaat maata;
niin he menivät ja vakosivat Ain.
3. Sitte palasivat he jälleen Josuan tykö ja sanoivat hänelle: älä anna
kaikkea kansaa sinne mennä, mutta vaivoin kaksi eli kolmetuhatta
miestä menkään ja lyökään Ain, ettei kaikkea kansaa hukkaan sinne
vaivattaisi; sillä he ovat harvat.
4. Niin meni sinne kansasta liki kolmetuhatta miestä, ja he pakenivat Ain
kaupungin miesten edestä.
5. Ja ne miehet Aista löivät heistä liki kuusineljättäkymmentä miestä, ja
ajoivat heitä portista takaa Sabarimiin asti, ja löivät heitä tiellä paetessa;
niin kansan sydän hämmästyi ja tuli niin kuin vesi.
II. 6. Ja Josua repäisi vaatteensa ja hän lankesi maahan kasvoillensa
Herran arkin eteen hamaan ehtoosen asti, hän ja Israelin vanhimmat; ja
he heittivät tomua päänsä päälle.
1. Mos.37:34. Ja Jakob repäisi vaatteensa, ja kääri säkin kupeisiinsa; ja
murehti poikaansa monta päivää.
