VIIDES MOOSEKSEN KIRJA
8. Ole armollinen kansalles Israelille, jonka sinä Herra pelastit, ja älä
tätä viatointa verta anna tulla kansas Israelin päälle; ja niin he ovat
sovitetut siitä verestä.
9. Ja niin sinä eroitat tyköäs viattoman veren, ettäs teet sen mikä oikia
on Herran silmän edessä.
II. 10. Kuin menet sotaan vihollisias vastaan, ja Herra sinun Jumalas
antaa heidät sinun käsiis, ja sinä viet heitä vankina pois.
11. Ja näet vankein seassa kauniin vaimon, ja himoitset häntä ottaa
emännäkses:
12. Niin vie häntä huoneeses ja anna hänen keritä hiuksensa ja leikata
kyntensä,
13. Ja riisua vaatteensa, joissa hän vangittiin, ja anna hänen istua
huoneessas, ja itkeä kuukauden isäänsä ja äitiänsä: mene sitte hänen
tykönsä ja ole hänen miehensä, ja hän olkoon sinun emäntäs.
14. Ja jos tapahtuu, ettei hän sinulle kelpaa, niin anna hänen mennä
kuhunka hän tahtoo, ja älä suinkaan myy häntä rahaan: älä myös pyydä
itselles jotakin voittoa hänen kauttansa; sillä sinä alensit hänen.
III. 15. Jos jollakin miehellä on kaksi emäntää, yksi, jota hän rakastaa,
ja toinen, jota hän vihaa, ja ne synnyttävät hänelle lapsia, sekä se jota
hän rakastaa, että se jota hän vihaa, niin että esikoinen on sen, jota hän
vihaa;
16. Ja aika tulee, että hän lastensa välillä perimisen jakaa, niin ei hän
taida tehdä rakkaamman poikaa esikoiseksensa vihattavan esikoisen
edestä;
17. Vaan hänen pitää tunteman vihattavan pojan esikoiseksensa, niin
että hän antaa hänelle kaksinkertaisesti kaikista niistä, mitä häneltä
löydetään*; sillä se on hänen ensimäinen voimansa, ja hänelle tulee
esikoisen oikeus+.
I.1 Aika K.5:1. Rubenin Israelin esikoisen lapset, sillä hän oli ensimäinen
poika*; mutta että hän isänsä vuoteen saastutti+, annettiin hänen
esikoisuutensa Josephin Israelin pojan lapsille§, ja ei hän ole
