ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
24. Niin sanoi Abraham: minä vannon.
25. Ja Abraham nuhteli Abimelekiä, sen vesikaivon tähden, kun
Abimelekin palveliat olivat väkivallalla ottaneet.
26. Ja Abimelek sanoi: en ole minä tietänyt kuka sen teki; etkä sinä
ilmoittanut minulle; enkä minä sitä ole ennen kuullut, kuin tänä päivänä.
27. Niin otti Abraham lampaita ja karjaa, ja antoi Abimelekille; ja he
tekivät molemmat liiton keskenänsä.
28. Ja Abraham asetti seitsemän karitsaa laumasta erinänsä.
29. Ja Abimelek sanoi Abrahamille: mihinkä ne seitsemän karitsaa,
jotkas olet asettanut erinänsä?
30. Hän vastasi: nämät seitsemän karitsaa pitää sinun ottaman minun
kädestäni, todistukseksi minulle, että minä olen tämän kaivon kaivanut.
1. Mos.26:31. Ja nousivat aamulla varhain, ja vannoivat toinen
toisellensa*, ja Isaak laski heidät menemään, ja menivät pois hänen
tyköänsä rauhassa.
1. Mos.26:33. Ja hän kutsui hänen Saba: siitä nimitetään kaupunki
BerSaba, hamaan tähän päivään asti.
31. Sen tähden kutsui hän sen sian BerSaba: sillä siinä he molemmat
vannoivat keskenänsä.
32. Ja niin he tekivät liiton BerSabassa. Ja Abimelek nousi ja Phikol
hänen sotapäämiehensä, ja palasivat Philistealaisten maalle.
33. Ja Abraham istutti puita BerSabassa; ja saarnasi siinä Herran
ijankaikkisen Jumalan nimestä.
34. Ja oli muukalainen Philistealaisten maalla kauvan aikaa.
22. Luku.
I. Jumala käskee Abrahamin uhrata poikansa Isaakin Morian vuorella:
jota kuuliaisesti tekemään Abraham menee poikinensa. II. Herran enkeli
estää sen, ylistäin hänen kuuliaisuuttansa, ja uudistaa lupauksen hänen
