VIIDES MOOSEKSEN KIRJA
10. Ja koska sinä syönyt ja ravittu olet, ettäs silloin kiität Herraa sinun
Jumalaas hyvän maan edestä, jonka hän antoi sinulle.
III. 11. Niin ota siis vaari, ettet unhota Herraa sinun Jumalaas siinä, ettet
sinä pidä hänen käskyjänsä, oikeuksiansa ja säätyjänsä, jotka minä
tänäpänä sinulle käsken.
12. Koskas syönyt ja ravittu olet, ja rakennat kauniit huoneet ja asut
niissä,
13. Ja sinun karjas ja lampaas, hopias ja kultas, ja kaikki mitä sinulla on,
lisääntyvät,
14. Ettei sinun sydämes silloin tulisi ylpiäksi, ja unhottaisit Herran sinun
Jumalas, joka sinun johdatti Egyptin maalta, orjuuden huoneesta,
15. Ja on sinun johdattanut suuren ja hirmuisen korven lävitse, jossa
tuliset kärmeet*, ja skorpionit, ja kuivuus oli, ja ei ensinkään vettä ollut,
ja hän antoi veden vuotaa sinulle kovasta kalliosta+.
4. Mos.21:6. Niin Herra lähetti kansan sekaan tuliset kärmeet, jotka
kansaa purivat, niin että paljo kansaa Israelista kuoli.
2. Mos.17:6. Katso, minä seison siellä sinun edessäs kalliolla Horebissa:
ja sinun pitää lyömän kalliota, ja siitä pitää vedet juokseman, niin että
kansa siitä juoda saa. Ja Moses teki niin Israelin vanhimpain edessä.
4. Mos.20:11. Ja Moses nosti kätensä ja löi kahdesti sauvallansa
kallioon, niin juoksi siitä paljo vettä, ja kansa ja heidän karjansa saivat
juoda.
Ps.78:16. Ja hän laski ojat vuotamaan kalliosta, niin että vedet siitä
vuosivat niin kuin virrat.
16. Ja ravitsi sinun mannalla korvessa, josta ei sinun isäs tietäneet*,
vaivataksensa ja koetellaksensa sinua, ja viimeiseltä hyvää tehdäksensä
sinulle.
2. Mos.16:15. Ja kuin Israelin lapset sen näkivät, sanoivat he toinen
toisellensa: Man tämä on; sillä ei he tietäneet mikä se oli. Mutta Moses
sanoi heille: tämä on se leipä, jonka Herra teille on antanut
