JUDITIN KIRJA
17. Sitte meni hän alas Damaskun maalle elonaikana, ja poltti kaiken
heidän elonsa, ja antoi hakata maahan kaikki heidän puunsa ja
viinapuunsa. Ja koko maakunta pelkäsi häntä.
3. Luku
Yksi osa myöntyy mieluisesti Holoferneksen alle. II. Joiden kaupungit ja
epäjumalain vehmastot hän kuitenkin hävittää.
1. Silloin lähettivät kuninkaat ja ruhtinaat Syriasta, Mesopotamiasta,
Syrian Sobalista, Lybiasta ja Kilikiasta sanansaattajansa kaikista
kaupungeista ja maakunnista, jotka tulivat Holoferneksen tykö ja
sanoivat:
2. Käännä vihas pois meidän päältämme; sillä se on parempi, että me
elämme ja palvelemme suurten kuningasta Nebukadnetsaria, ja olemme
sinulle alamaiset, kuin että hukumme, ja emme kuitenkaan mitään voita.
3. kaikki kaupunkimme, tavaramme, vuoremme, kukkulamme, peltomme,
härkämme, lampaamme, vuohemme, hevosemme ja kamelimme, ja kaikki
mitä meillä on.
4. Niin myös meidän perheemme, ovat sinun; tee niiden kanssa, mitäs
tahdot.
5. Me myös ja meidän lapsemme olemme sinun palvelias.
6. Tule meidän tykömme ja ole meidän armollinen herramme; pidä meitä
palvelianas, niin kuin sinä tahdot.
7. Niin läksi Holofernes alas vuorelta kaiken sotaväkensä kanssa, ja
voitti vahvat kaupungit ja kaikki maan asuvaiset,
8. Ja otti kaikista kaupungeista väkevät miehet palvelukseensa, valitut
sotaan.
9. Josta kaikki maakunnat suuresti hämmästyivät, niin että ruhtinaat ja
ylimmäiset kaikista kaupungeista ynnä kansan kanssa tulivat häntä
vastaan.
10. Ja ottivat hänen vastaan seppeleillä, hypyllä, rummuilla ja huiluilla.
