P. JOHANNEKSEN TEOLOGIN ILMESTYS
he hänen palonsa savun näkevät.
3. Ja hän vei minun hengessä korpeen. Ja minä näin vaimon istuvan
verenkarvaisen pedon päällä, täynnänsä pilkkanimiä*, jolla oli seitsemän
päätä ja kymmenen sarvea.
I. Ilm. K.13:1. Ja minä näin pedon* merestä astuvan ylös, jolla oli
seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja hänen sarvissansa kymmenen
kruunua, ja hänen päissänsä pilkan nimi.
4. Ja vaimo oli vaatetettu purpuralla ja verenkarvaisella, ja oli kullalla
kullattu, ja kalliilla kivillä ja päärlyillä*, ja piti kädessänsä kultaisen
maljan, täynnä kauhistuksia ja hänen huoruutensa riettautta.
Ilm. K.18:16. Ja sanoman: voi, voi suurta kaupunkia! joka puetettu oli
kalliilla liinalla ja purpuralla, ja tulipunaisella, ja kullalla yltäkullattu, ja
kalliilla kivillä, ja päärlyillä; yhdellä hetkellä ovat senkaltaiset rikkaudet
hävitetyt.
5. Ja hänen otsassansa oli nimi kirjoitettu: salaus*: suuri Babylon,
huoruuden ja maan kauhistuksen äiti.
2 Tess.2:7. Sillä hän nyt pahuutta vaikuttaa salaisesti*, ainoastaan että
se, mikä nyt estää, tulee pois.
6. Ja minä näin vaimon juopuneena pyhäin ja Jesuksen todistajain
verestä*; ja minä ihmettelin suuresti, kuin minä sen näin.
Ilm. K.18:24. Ja hänessä on prophetain ja pyhäin veri löydetty, ja
kaikkein niiden, jotka maan päällä tapetut ovat.
II. 7. Ja enkeli sanoi minulle: miksis ihmettelet? Minä sanon sinulle
vaimon salaisuuden ja pedon salaisuuden, joka häntä kantaa, ja jolla on
seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
8. Peto, jonkas näit, on ollut ja ei ole, ja se on syvyydestä tuleva ylös
ja on kadotukseen menevä: ja ne, jotka maan päällä asuvat, (joidenka
