P. JOHANNEKSEN TEOLOGIN ILMESTYS
teidän Jumalallenne korvessa, ainoastansa ett`ette kauvas menisi:
rukoilkaat minun edestäni.
2 Mos.8:29. Moses sanoi: Katso, kuin minä menen sinun tyköäs, niin
minä rukoilen Herraa, että turilaat otettaisiin pois Pharaolta, ja hänen
palvelioiltansa, ja hänen kansaltansa huomenna: ainoastansa, älä minua
enää viettele, niin ettes päästä kansaa uhraamaan Herralle.
2 Mos.8:30. Ja Moses läksi Pharaon tyköä, ja rukoili Herraa.
2 Mos.8:31. Ja Herra teki niin kuin Moses sanonut oli: ja otti turilaat
Pharaolta ja hänen palvelioiltansa, ja hänen kansaltansa pois, niin ettei
yhtäkään jäänyt.
2 Mos.8:32. Mutta Pharao paadutti sydämensä vielä nyt tälläkin haavaa,
ja ei päästänyt kansaa.
2 Mos.9. Luku.
I. Egyptin 5. vitsaus, eläinten rutto. II. 6. vitsaus, paisumat. III 7. vitsaus,
rakeet ja ukkonen; joista Pharao kyllä nöyryyttää itsensä; mutta paatuu
taas pahuuteensa.
2 Mos.9:I. Niin Herra sanoi Mosekselle, mene Pharaon tykö, ja sano
hänelle: näin sanoo Herra Hebrealaisten Jumala: päästä minun kansani
palvelemaan minua.
2 Mos.9:2. Vaan jolles päästä, mutta vielä pidätät heitä:
2 Mos.9:3. Katso, Herran käsi on sinun karjas päällä, jotka ovat kedolla,
hevosten päällä, aasein päällä, kamelein päällä, härkäin päällä,
lammasten päällä, sangen raskaan ruttotaudin kanssa.
2 Mos.9:4. Ja Herra on eroittava Israelin karjan Egyptin karjasta, niin
ettei mitään kuole kaikesta kuin Israelin lapsilla on.
2 Mos.9:5. Ja Herra määräsi ajan, sanoen: tämän Herra tekee huomenna
maassa.
2 Mos.9:6. Ja Herra teki niin toisna päivänä, ja kaikki Egyptin karja
kuoli*: vaan Israelin lasten karjasta ei yhtäkään kuollut.
2 Mos.9:7. Niin Pharao lähetti (tiedustelemaan) ja katso, ei ollut Israelin
karjasta yhtäkään kuollut. Mutta Pharaon sydän paatui, ja ei päästänyt
