P. JAKOBIN EPISTOLA
ettette mitään anokaan.
III. Job.35:12. Mutta he valittavat pahain ylpeyttä; ja ei hän kuule heitä.
Ps.66:18. Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra
minua kuulisi.
San. l.1:28. Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä:
varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Jer.11:11. Sen tähden näin sanoo Herra: katso, minä saatan
onnettomuuden heidän päällensä, jota ei heidän pidä saaman välttää; ja
kuin he minua huutavat, niin en minä kuule heitä.
Miik.3:4. Sen tähden kuin te Herran tykö huudatte, niin ei hän teitä kuule,
vaan peittää silloin teiltä kasvonsa, niin kuin te olette teidän pahalla
menollanne ansainneet.
3. Te anotte, ja ette saa, että te kelvottomasti anotte, että te teidän
himoissanne sen kuluttaisitte.
1 Joh.3:22. Ja mitä me anomme, niin me saamme häneltä*, että me
hänen käskynsä pidämme ja teemme, mitä hänelle kelpaa.
1 Joh.5:14. Ja tämä on se turva, joka meillä on häneen, että jos me
jotakin anomme hänen tahtonsa jälkeen, niin hän meitä kuulee.
4. Te huorintekiät ja huorat! ettekö te tiedä, että maailman ystävyys on
viha Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo maailman ystävä olla, hän tulee
Jumalan vihamieheksi.
Joh.15:19. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastais;
mutta ette ole maailmasta, vaan minä valitsin teidät maailmasta, sen
tähden maailma vihaa teitä.
Joh.17:14. Minä annoin heille sinun sanas, ja maailma vihasi heitä; sillä
ei he ole maailmasta, niin kuin en minäkään maailmasta ole.
Rom.8:8. Mutta jotka lihassa ovat, ei ne taida olla Jumalalle otolliset.
Gal.1:10. Saarnaanko minä nyt ihmisten eli Jumalan mielen jälkeen? eli
pyydänkö minä ihmiselle kelvata? Sillä jos minä tähän asti olisin
tahtonut ihmisille kelvata, niin en minä olisi Kristuksen palvelia.
