P. PAAVALIN 1 EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE
minusta kuulette.
I. Kol.2:1. Sillä minä soisin teidän tietävän, kuinka suuri kilvoitus* minulla
on teistä ja niistä, jotka Laodikeassa ovat, ja kaikista niistä, jotka ei
minun kasvojani lihassa nähneet:
3. Sillä ei meidän neuvomme ollut eksytyksessä, eikä saastaisuudessa,
ei myös petoksessa;
2 Kor.7:2. Ottakaat meitä vastaan: emme kellenkään vääryyttä tehneet*,
emme ketään turmelleet, emme keneltäkään mitään vaatineet.
4. Vaan niin kuin me Jumalalta koetellut olemme, ja meille on
evankeliumi uskottu*, niin me myös puhumme; ei niin että me
tahtoisimme ihmisille kelvata+, vaan Jumalalle, joka meidän sydämemme
koettelee.
Gal.2:7. Vaan sitä vastaan, kuin he näkivät, että minulle evankeliumi
esinahan puoleen uskottu oli*, niin kuin Pietarille ympärileikkauksen
puoleen;
1 Tim.1:11. Autuaan Jumalan kunniallisen evankeliumin jälkeen, joka
minulle uskottu on.
Tit.1:3. Mutta ajallansa sanansa ilmoitti* saarnan kautta, joka minulle
uskottu+ on, Jumalan meidän Vapahtajamme käskyn jälkeen,
Gal.1:10. Saarnaanko minä nyt ihmisten eli Jumalan mielen jälkeen? eli
pyydänkö minä ihmiselle kelvata? Sillä jos minä tähän asti olisin
tahtonut ihmisille kelvata, niin en minä olisi Kristuksen palvelia.
5. Sillä emmepä me koskaan vaeltaneet liukkailla sanoilla*, niin kuin te
tiedätte, emmekä ahneuden tilalla+; Jumala on todistaja§.
2 Kor.2:17. Sillä emmepä me ole senkaltaiset kuin muutamat, jotka
Jumalan sanaa myyskentelevät; vaan vakuudesta* ja niin kuin Jumalasta
me puhumme Jumalan kasvoin edessä, Kristuksessa.
2 Kor.4:2. Vaan vältämme salaiset häpiät* ja emme vaella kavaluudella,
emmekä petoksella+ Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme
