P. PAAVALIN EPISTOLA GALATALAISILLE
että minä olen sinun Jumalas, ja sinun siemenes sinun jälkees.
1 Mos.22:18. Ja sinun siemenessäs pitää kaikki kansat maan päällä
siunatuksi tuleman*, ettäs minun äänelleni kuuliainen olit.
17. Mutta sen minä sanon: testamenttia, joka Jumalalta on vahvistettu
Kristuksen päälle, ei rikota, ettei lupaus turhaan raukeaisi lain kautta,
joka sitte neljänsadan ja kolmenkymmenen vuoden perästä annettu oli.
1 Mos.15:13. Niin hän sanoi Abramille: sinun pitää totisesti tietämän,
että sinun siemenes tulee muukalaiseksi sille maalle, joka ei heidän
omansa ole, ja he saattavat heitä orjaksi, ja vaivaavat heitä neljäsataa
ajastaikaa.
1 Mos.15:16. Vaan neljännessä miespolvessa he tänne palajavat: sillä
Amorilaisten pahuus ei ole vielä täytetty.
2 Mos.12:40. Se aika kuin Israelin lapset asuivat Egyptissä, oli neljäsataa
ja kolmekymmentä ajastaikaa.
2 Mos.12:41. Ja koska ne olivat kuluneet, läksi koko Herran joukko
yhtenä päivänä Egyptin maalta.
Ap. T.7:6. Ja Jumala puhui hänelle näin: sinun siemenes pitää oleman
muukalainen vieraalla maalla, ja heidän pitää sen orjaksi tekemän, ja
pahasti sen kanssa menemän neljäsataa ajastaikaa.
18. Sillä jos perintö on laista, niin ei se silleen ole lupauksesta*; mutta
Jumala on sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.
Rom.4:13. Sillä se lupaus, että hänen piti maailman perilliseksi tuleman*,
ei ole Abrahamille eikä hänen siemenellensä lain kautta tapahtunut,
vaan uskon vanhurskauden kautta+.
Rom.4:14. Sillä jos ne, jotka laista ovat, ovat perilliset, niin usko on turha
ja lupaus on hukkaan tullut.
II. 19. Mihinkä siis laki? Hän on tullut ylitsekäymisten tähden*, siihen asti
kuin siemen oli tuleva, jolle lupaus tapahtunut oli, ja on enkeleiltä
