APOSTOLI P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
14. Jos minä taitaisin jollakin tavalla niitä, jotka minun lihani ovat,
kiivaaksi saada ja muutamatkin heistä autuaaksi saattaa.
Juud. Ep. v.22. Ja pitäkäät se eroitus, että te muutamia armahtaisitte,
Juud. Ep. v.23. Mutta muutamia pelvolla autuaaksi tekisitte, ja
temmatkaat heitä ulos tulesta*, ja vihatkaat sitä lihalta saastutettua
hametta+.
15. Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailman sovinto, mitäs heidän
korjaamisensa muuta on kuin elämä kuolleista?
16. Sillä jos alku on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on
pyhä, niin ovat myös oksat.
III. 17. Mutta jos muutamat oksista ovat murtuneet*, ja sinä, joka
metsäöljypuu olit, olet niihin jälleen istutettu, ja olet siitä juuresta ja sen
öljypuun lihavuudesta osalliseksi tullut,
Jer.11:16. Herra kutsui sinun nimes viheriäiseksi, kauniiksi,
hedelmälliseksi öljypuuksi; mutta nyt on hän suurella murhan äänellä
sytyttänyt tulen ympärille, niin että sen oksat pitää hävitetyksi tuleman.
18. Niin älä ylpeile oksia vastaan; mutta jos sinä heitä vastaan ylpeilet,
niin tiedä, ettet sinä juurta kanna, vaan juuri kantaa sinua.
19. Niin sanot; oksat ovat murtuneet, että minun piti siihen jälleen
istutettaman.
20. Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt
uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää.
San. l.28:14. Autuas on se ihminen, joka aina pelkää*; vaan joka
sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.
Jes.66:2. Ja minun käteni on kaikki nämät tehnyt ja kaikki nämät ovat
tehdyt, sanoo Herra; mutta minä katson sen puoleen, joka raadollinen
ja särjetyllä hengellä on*, ja joka vapisee minun sanani edessä.
Rom.11:16. Sillä jos alku on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri
on pyhä, niin ovat myös oksat.
