PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
35. Ja kuin päivä tuli, niin esivalta lähetti kylänlapset sanomaan: päästä
ne miehet.
36. Niin tornin vartia ilmoitti nämät sanat Paavalille, sanoen: esivalta on
käskenyt päästää teidät: menkäät siis nyt ulos rauhassa.
37. Mutta Paavali sanoi heille: he ovat julkisesti tuomitsematta
pieksäneet meidät, jotka olemme Roomalaiset*, ja heittäneet torniin, ja
nyt salaa tahtoisivat sysätä meidät ulos. Ei niin, vaan tulkaan he itse
meitä ottamaan täältä ulos.
Ap. T.22:25. Kuin hän häntä nuorilla sitoi, sanoi Paavali
sadanpäämiehelle, joka läsnä seisoi: onkos teidän kohtuullinen
Roomalaista hosua ilman tuomitsematta?
38. Niin kylänlapset ilmoittivat nämät sanat esivallalle jällensä; ja he
pelkäsivät, että he heidät Roomalaisiksi kuulivat,
39. Ja tulivat ja rukoilivat heitä, ja veivät heidät ulos, ja käskivät heidän
mennä pois kaupungista.
Matt.8:34. Ja katso, koko kaupunki meni ulos Jesusta vastaan. Ja kuin
he hänen näkivät, rukoilivat he häntä menemään pois heidän maansa
ääristä.
40. Niin he läksivät tornista ja menivät Lydian tykö. Ja kuin he veljet
nähneet olivat ja heitä lohduttaneet, vaelsivat he matkaansa.
17. Luku.
I. Paavali saarnaa Tessalonikassa, ja vainotaan. II. Sitte saarnaa hän
Bereassa, jossa häntä myös vainotaan. III. Sen jälkeen vaeltaa hän
Atenaan, saarnaa siellä epäjumalisuutta vastaan, opettaa Jesuksesta ja
saa muutamat kääntymykseen.
I. Mutta kuin he Amphipolin ja Apollonian lävitse vaeltaneet olivat, tulivat
