PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
Ps.2:7. Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra
minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.
Hebr.1:5. Sillä kenelle hän on koskaan enkeleistä sanonut: sinä olet
minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin*! ja taas: minä olen hänen
Isänsä ja hän on minun Poikani+!
Hebr.5:5. Niin myös Kristus ei ole itsiänsä kunnioittanut, että hän
ylimmäiseksi Papiksi oli tuleva, mutta se*, joka hänelle sanoi: sinä olet
minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin+.
34. Mutta siitä, että hän hänen kuolleista herätti, eikä silleen tule
turmelukseen, sanoi hän näin: minä tahdon teille antaa ne lujat Davidin
armot. (a) s. o. Davidille tehdyt lupaukset.
Jes.55:3. Kallistakaat korvanne ja tulkaat minun tyköni, kuulkaat, niin
teidän sielunne saa elää; ja minä teen teidän kanssanne ijankaikkisen
liiton, lujat Davidin armot.
35. Sen tähden hän myös sanoo toisessa paikassa: et sinä salli sinun
Pyhäs turmelusta näkevän.
Ps.16:10. Sillä et sinä hyljää sieluani helvetissä, etkä salli sinun pyhäs
näkevän turmelusta.
Ap. T.2:27. Sillä et sinä anna ylön minun sieluani helvetissä, etkä salli
sinun pyhäs näkevän turmelusta.
36. Sillä David, kuin hän ajallansa oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui*,
ja pantiin isäinsä tykö, ja näki turmeluksen.
II. 1 Kun. K.2:10. Niin nukkui David isäinsä kanssa ja haudattiin Davidin
kaupunkiin.
Ap. T.2:29. Te miehet, rakkaat veljet, olkoon lupa rohkiasti teille puhua
patriarkasta Davidista! hän on sekä kuollut että haudattu* ja hänen
hautansa on meidän tykönämme hamaan tähän päivään asti:
