PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
ulkona oven edessä seisovan; mutta kuin me sen avasimme, emme
ketään sieltä löytäneet.
24. Kuin ylimmäinen pappi ja templin esimies ja pappein päämiehet
nämät kuulivat, epäilivät he heistä, miksi se viimeinkin tulis.
IV. 25. Niin tuli yksi ja ilmoitti heille, sanoen: katso, ne miehet, jotka te
torniin panitte, ovat templissa ja seisovat opettamassa kansaa.
26. Niin esimies meni palvelioinensa ja toi heidät suosiolla sieltä (sillä he
pelkäsivät kansan heitä kivittävän).
27. Ja kuin he toivat heidät, asettivat he heidät raadin eteen. Ja
ylimmäinen pappi kysyi heiltä,
28. Sanoen: emmekö ole kovasti teitä kieltäneet puhumasta kansalle
tähän nimeen*? Ja katso, te olette Jerusalemin täyttäneet teidän
opetuksellanne, ja tahdotte tämän ihmisen veren vetää meidän
päällemme.
Ap. T.4:18. Ja he kutsuivat heidät ja kaiketi kielsivät heitä puhumasta ja
opettamasta Jesuksen nimeen.
29. Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: enempi tulee
kuulla Jumalaa kuin ihmisiä.
Ap. T.4:19. Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heitä ja sanoivat:
tuomitkaat itse, jos se on oikia Jumalan edessä, että me teitä enemmän
kuulemme kuin Jumalaa.
30. Meidän isäimme Jumala herätti* Jesuksen, jonka te tapoitte ja
ripustitte puuhun.
Ap. T.2:24. Jonka Jumala herätti ylös* ja päästi kuoleman kivuista, että
se oli mahdotoin, että hän piti siltä pidettämän.
Ap. T.2:32. Tämän Jesuksen on Jumala herättänyt*, jonka todistajat me
kaikki olemme.
Ap. T.3:15. Mutta elämän Pääruhtinaan te tapoitte: sen on Jumala
kuolleista herättänyt*, jonka todistajat me olemme.
