ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
korkeimman Jumalan pappi, joka Abrahamia vastaan meni, kuin hän
palasi kuningasten taposta, ja siunasi häntä,
19. Ja siunasi häntä, ja sanoi: siunattu ole sinä Abram sille kaikkein
korkeimmalle Jumalalle, jonka taivas ja maa oma on.
20. Ja kiitetty olkoon kaikkein korkein Jumala, joka sinun vihollises antoi
sinun käsiis. Ja (Abram) antoi hänelle kymmenykset kaikista.
21. Silloin Sodoman kuningas sanoi Abramille: anna minulle väki, ja pidä
itse tavara.
22. Ja Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: Minä nostan minun käteni
Herran kaikkein korkeimman Jumalan tykö, jonka taivas ja maa oma on:
23. Etten minä ota kaikesta sinun omastas lankaakaan eli kengän
rihmaa, ettes sanoisi: minä olen Abramin äveriääksi tehnyt:
24. Ei suinkaan, paitsi sitä kuin nämät nuoret miehet syöneet ovat; ja
niiden miesten osan, jotka minua seurasivat: Aner, Eskol ja Mamre, he
saakoon osansa.
15. Luku.
I. Abramille luvataan poika, ja hän uskoo ja tulee vanhurskaaksi. II.
Vahvistetaan lupaus Kanaanin maasta. III. Ilmoitetaan Egyptin orjuus,
sieltä vapahdus ja palajaminen Kanaanin maalle.
I. Kuin nämät olivat niin tapahtuneet, tuli Herran sana Abramin tykö
näyssä, sanoen: älä pelkää Abram, minä olen sinun kilpes, ja sangen
suuri palkkas.
2. Mutta Abram sanoi: Herra, Herra, mitäs minulle annat? minä lähden
lapsetoinna täältä, ja minun huoneeni haltia on tämä Eleasari
Damaskusta.
3. Ja Abram taas sanoi: mutta minulle et sinä antanut siementä. Ja
katsos, minun kotopalkolliseni tulee minun perillisekseni.
