PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
meidän piti tekemän.
II. 11. Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti
keskeltä Samarian ja Galilean.
12. Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista
miestä, jotka taampana seisoivat,
13. Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda
meidän päällemme!
14. Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat
teitänne papeille*. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
3 Mos.13:2. Jos ihmisen ihoon tulee ajos, eli rupi, eli syhelmä, niin kuin
spitalitauti tahtois tulla hänen ihoonsa, niin pitää hän vietämän papin
Aaronin tykö, eli yhden hänen pojistansa pappein seasta.
3 Mos.14:2. Ja tämä on spitalisen sääty: koska hän puhdistetaan, hän
pitää tuotaman papin tykö.
Matt.8:4. Ja Jesus sanoi hänelle: katso, ettet kenellekään sano: mutta
mene ja näytä itses papille, ja uhraa lahjas, jonka Moses on käskenyt,
heille todistukseksi.
Luuk.5:14. Ja hän kielsi hänen kellenkään sanomasta: vaan mene, (sanoi
hän) ja osoita itses papille, ja uhraa sinun puhdistukses edestä*, niin
kuin Moses käski, heille todistukseksi.
15. Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen
ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16. Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se
oli Samarialainen.
17. Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? missä
yhdeksän ovat?
18. Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin
tämä muukalainen.
19. Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun
vapahtanut.
