PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
erämaahan yksinänsä. Ja kuin kansa se kuuli, noudattivat he häntä
jalkaisin kaupungeista.
Mark.6:31. Ja hän sanoi heille: tulkaat te yksinänne erinäiseen paikkaan
ja levätkäät vähä; sillä monta oli, jotka tulivat ja menivät, niin ettei he
syödäkään joutaneet.
Mark.6:32. Ja he menivät korpeen haahdella erinänsä.
11. Kuin kansa sen ymmärsi, seurasivat he häntä, ja hän otti heitä
vastaan, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta, ja jotka parannusta
tarvitsivat, teki hän terveeksi.
12. Mutta päivä rupesi jo laskemaan ja ne kaksitoistakymmentä tulivat
ja sanoivat hänelle: päästä kansa menemään lähikyliin ja majoihin
poikkeemaan, ruokaa saamaan; sillä me olemme täällä erämaassa.
Matt.14:15. Mutta kun ehtoo tuli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen
tykönsä, ja sanoivat: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut: laske
kansa, että he menisivät kyliin itsellensä ruokaa ostamaan.
Mark.6:35. Ja kuin päivä paljon kulunut oli, tulivat hänen opetuslapsensa
hänen tykönsä, sanoen: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut.
Joh.6:5. Kuin siis Jesus nosti silmänsä ja näki tulevan paljon kansaa
tykönsä, sanoi hän Philippukselle: mistä me ostamme leipiä näiden
syödä?
13. Niin hän sanoi heille: antakaat te heille syötävää; mutta he sanoivat:
ei meillä enempi ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme mene ja
osta ruokaa kaikelle tälle kansalle;
14. Sillä heitä oli lähes viisituhatta miestä. Niin hän sanoi
opetuslapsillensa: pankaat heitä istumaan kuhunkin joukkoon
viisikymmentä.
15. Ja he tekivät niin ja asettivat heidät kaikki atrioitsemaan.
16. Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, ja katsoi taivaaseen ja
siunasi niitä, ja mursi ja antoi opetuslapsille panna kansan eteen.