MARKUKSEN EVANKELIUMI
ympärillänsä istuivat, sanoi hän: katso, minun äitini ja minun veljeni.
35. Sillä joka tekee Jumalan tahdon, hän on veljeni sisareni ja äitini.
4. Luku.
I. Kristus juttelee vertauksen kylväjästä; II. Kynttilästä, jyvän siemenestä
ja sinapin siemenestä, muiden vertausten kanssa; III. Asettaa rajuilman
merellä.
I. Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa
kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja
istuman merellä*, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä.
I. Matt.13:1. Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren
tykönä.
2. Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla*, ja sanoi opettaissansa:
II. Luuk.8:4. Mutta kuin paljo kansaa kokoontui, ja he riensivät jokaisesta
kaupungista hänen tykönsä, sanoi hän vertauksella:
3. Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään.
4. Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat
taivaan linnut ja söivät sen.
5. Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta
nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata.
6. Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se
kuivettui.
7. Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja
tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää.
8. Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi
ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja
muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset.
