MATTEUKSEN EVANKELIUMI
22. Ja katso, Kanaanean vaimo, joka niistä maan ääristä oli tullut, huusi
häntä, sanoen: Herra, Davidin poika, armahda minua: minun tyttäreni
vaivataan hirmuisesti perkeleeltä.
23. Mutta ei hän sanaakaan häntä vastannut. Niin hänen opetuslapsensa
tulivat ja rukoilivat häntä, sanoen: eroita häntä sinustas; sillä hän huutaa
meidän jälkeemme.
24. Niin hän vastaten sanoi: en ole minä lähetetty, vaan kadotettuin
lammasten tykö Israelin huoneesta.
Matt.10:5. Nämät kaksitoistakymmentä lähetti Jesus, joille hän oli
käskenyt, sanoen: älkäät menkö pakanain teille, ja Samarialaisten
kaupunkiin älkäät sisälle menkö;
Matt.10:6. Mutta menkäät paremmin kadotettuin lammasten tykö Israelin
huoneesta.
Ap. T.13:46. Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille
piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman*; vaan että te sen hylkäätte ja
luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niin me
käännymme pakanain tykö+.
25. Mutta se tuli ja kumarsi häntä, sanoen: Herra, auta minua.
26. Niin hän vastaten sanoi: ei ole sovelias ottaa lasten leipää ja heittää
penikoille.
27. Niin se vastasi: totta Herra, syövät kuitenkin penikatkin niistä
muruista, jotka heidän herrainsa pöydältä putoovat.
28. Silloin Jesus vastaten sanoi hänelle: oi vaimo, suuri on sinun uskos,
tapahtukoon sinulle niin kuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli sillä
hetkellä terveeksi.
IV. 29. Ja Jesus läksi sieltä ja tuli Galilean meren tykö*, ja astui vuorelle,
ja istui siihen.
III. Mark.7:31. Ja taas kuin hän läksi Tyron ja Sidonin maan ääristä, tuli
hän Galilean meren tykö, kymmenen kaupungin maan äärten keskitse.
