MATTEUKSEN EVANKELIUMI
ettei teitä sadateltaisi: anteeksi antakaat, niin teille anteeksi annetaan.
I. Rom.2:1. Sen tähden, oi ihminen, et sinä taida itsiäs syyttömäksi tehdä,
vaikka kuka sinä olet, joka tuomitset; sillä jossa sinä toista tuomitset,
siinä sinä itses tuomitset*, ettäs niitä teet, joita sinä tuomitset.
1 Kor.4:3. Mutta vähän minä sitä tottelen, että minä teiltä tuomitaan eli
inhimilliseltä päivältä: ja en minä itsekään tuomitse minuani;
Jak.4:11. Älkäät toinen toistanne panetelko, rakkaat veljet: joka
veljeänsä panettelee ja veljensä tuomitsee*, se panettelee lakia ja
tuomitsee lain. Mutta jos sinä tuomitset lain, niin et sinä ole lain tekiä
vaan tuomari.
2. Sillä millä tuomiolla te tuomitsette, pitää teitä tuomittaman, ja sillä
mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.
Mark.4:24. Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla
te mittaatte, pitää teille mitattaman*, ja vielä lisätään teille, jotka
kuulette.
Luuk.6:38. Antakaat, ja teille annetaan*: hyvän mitan, likistetyn ja
sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidän helmaanne; sillä juuri sillä
mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman+.
3. Miksis siis näet raiskan, joka on veljes silmässä, ja et äkkää malkaa
omassa silmässäs?
Luuk.6:41. Mutta kuinkas näet raiskan, joka on veljes silmässä, vaan et
havaitse malkaa, joka on omassa silmässäs?
4. Taikka, kuinka sinä sanot veljelles: pidäs, minä otan raiskan silmästäs;
ja katso, malka on omassa silmässäs?
5. Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka ulos sinun silmästäs, ja katso
sitte, kuinka saisit raiskan ulos veljes silmästä.
6. Älkäät antako koirille pyhää, ja älkäät päärlyjänne heittäkö sikain
eteen, ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa, ja käännä itsiänsä, ja repele