AMOS
Ensimmäisessä luvussa näkyy hän kyllä työlääksi ja pimeäksi, jossa hän
kolmesta ja neljästä synnistä puhuu; jossa moni itsiänsä vaivannut on,
ja kaukaa asian tutkinut. Mutta teksti sen kyllä selkiästi tietää antaa, että
ne kolme ja neljä syntiä, ei ole kun yksi synti; sillä hän joka paikassa
yhden synnin nimittää: niin kuin Damaskua vastaan nimittää hän
ainoasti sen synnin, että he Gileadin rautaisella vaunulla runnelleet ovat,
etc. Ja nimittää sen synnin kolmeksi ja neljäksi, ettei he sitä syntiä tunne
synniksi, mutta kerskaavat siitä, niin kuin he olisivat hyvin tehneet, niin
kuin väärät pyhät kaikki tekevät; sillä ei synti taida pahemmaksi,
suuremmaksi ja kauhiammaksi tulla, kuin koska se tahdotaan pyhänä ja
jumalisena työnä pitää, ja niin perkele Jumalaksi, ja Jumala perkeleeksi
tehdään.
Tämä propheta mainitaan kahdesti Uudessa Testamentissa ensisti Ap.T.
7:42, jossa p. Stephanus hänen mainitsee Juudalaisia vastaan, 5 luvusta,
ja sillä vahvistaa, ettei he ikänä ole Jumalan käskyjä pitäneet, alusta
hamaan Egyptistä. Toisen kerran ottaa p. Jakob Ap.T. 15:15,16.
ensimmäisessä apostolein kokouksessa hänestä todistuksen, ettei
pakanat ole kristillisestä vapaudesta velkapäät Moseksen lakia
pitämään, koska ei Juudalaiset sitä itsekään ole pitäneet, eikä taitaneet
pitää: niin kuin p. Pietari Ap.T. 15:10 saarnaa. Ja ne ovat kaksi
erinomaista hyvää kappaletta propheta Amoksessa.
1. Luku.
Propheta Amos alkaa ennustuksensa I. Kovalla uhkauksella Israelilaisia
vastaan; II. Jumalan tuomioin julistamisella viidenlaista pakanallista
kansaa vastaan, jotka ovat Damasku, Filistealaiset, Tyrolaiset,
Edomilaiset ja Ammonilaiset.
I. Tämä on se, minkä Amos, joka paimenien seassa* Tekoassa oli, näki
Israelissa, Ussian Juudan kuninkaan ajalla, ja Jerobeamin Joaksen
