DANIEL
omalla sinetillänsä ja voimallistensa sinetillä, ettei kuninkaan tahto
muutettaisi Danielia vastaan.
18. Ja kuningas meni linnaansa, ja kulutti yön syömättä, ja ei antanut
mitään huvitusta tuoda eteensä, eikä myös yhtään unta saanut.
19. Aamulla varhain päivän koittaissa, nousi kuningas ylös, ja meni
kiiruusti jalopeurain luolan tykö.
20. Ja kuin hän luolan tykö lähestyi, huusi hän Danielia surkialla äänellä,
ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Daniel, sinä elävän Jumalan
palvelia, onko Jumalas, jotas ilman lakkaamata palvelet, voinut sinut
jalopeuroilta pelastaa?
1 Makk.2:60. Daniel viattomuutensa tähden pelastettiin jalopeuran
kidasta.
21. Niin Daniel puhui kuninkaan kanssa, (sanoen): kuningas eläköön
kauvan!
II. Dan.5:10. Sen tähden meni kuningatar kuninkaan ja hänen
voimallistensa asian tähden pitohuoneesen, ja sanoi: kuningas eläköön
kauvan*; älä niin peljästy sinun ajatuksistas, ja älä niin muotoas muuta.
22. Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä, joka jalopeurain kidat on
pitänyt kiinni, ettei he minulle mitään pahaa tehneet ole, sillä minä olen
hänen edessänsä viattomaksi löydetty; en myös ole minä sinua vastaan,
herra kuningas, mitään tehnyt.
23. Niin kuningas ihastui siitä suuresti, ja käski Danielin luolasta ylös
ottaa. Ja he ottivat Danielin ylös luolasta, ja ei hänessä yhtään haavaa
löydetty, sillä hän oli turvannut Jumalaansa.
III. 24. Silloin käski kuningas; ja ne miehet tuotiin edes, jotka olivat
kantaneet Danielin päälle, ja jalopeurain luolaan heitettiin lapsinensa ja
vaimoinensa; ja ennen kuin he luolan pohjaan tulivat, tarttuivat heihin
jalopeurat ja murensivat heidän luunsakin.
25. Silloin antoi kuningas Darius kirjoittaa kaikille kansoille, sukukunnille
