HESEKIEL
kelpasivat, ja se tuli korkiaksi paksuin oksain seassa. Ja kuin se nähtiin,
että se niin korkia oli, ja että hänellä niin monta oksaa oli;
12. Reväistiin se maahan vihassa, ja heitettiin pois, itätuuli* kuivasi
hänen hedelmänsä; ja sen vahvat oksat murrettiin rikki, niin että ne
kuivetuksi ja tulelta poltetuiksi tulivat.
Hos.13:15. Sillä hänen pitää veljesten vaiheella hedelmää tekemän;
Herran itätuulen* pitää tuleman korvesta, ja hänen kaivonsa pitää
kurehtuman, ja hänen lähteensä kuivuman, sen pitää raateleman
kaikkein kalleimmat kalut ja tavarat.
13. Mutta nyt se on istutettu korpeen, kuivaan ja karkiaan maahan.
14. Ja tuli kävi ulos sen vahvoista oksista, se söi sen hedelmän, niin
ettei sen päällä enään vahvoja oksia ole herrain valtikaksi. Se on
valitettava ja surullinen asia.
20. Luku.
I. Nuhdellaan Juudan vanhimpia ulkokullaisuuden tähden. II. Muistutetaan
heille Jumalan hyviä töitä ja heidän epäjumaluuttansa Egyptissä,
korvessa ja vielä Kanaaninkin maalla, rangaistuksen uhkauksella. III.
Lohdutetaan kääntyväisiä Uud. Test. seurakunnan otollisuudella. IV.
Uhataan Jerusalemia vertauksella metsästä.
I. Ja tapahtui seitsemäntenä vuotena, kymmenentenä päivänä
viidennessä kuukaudessa, että muutamia Israelin vanhimmista tuli
kysymään Herralta; ja he istuivat minun eteeni.
2. Silloin tapahtui Herran sana minulle ja sanoi:
3. Sinä, ihmisen poika, puhu Israelin vanhimpain kanssa, ja sano heille:
näin sanoo Herra, Herra: oletteko te tulleet kysymään minulta? Niin totta
kuin minä elän, en tahdo minä teitä vastata, sanoo Herra, Herra.
II. 4. Mutta jos sinä ihmisen poika tahdot tuomita heitä, niin tuomitse
