JEREMIA
8. Että te niin vihoitatte minun kättenne töillä, ja suitsutatte muille
jumalille Egyptin maalla, johon te olette menneet asumaan, että teidän
pitää hävitetyksi, ja kiroukseksi ja häväistykseksi kaikkein pakanain
seassa maan päällä tuleman.
9. Oletteko te unhottaneet isäinne onnettomuuden, Juudan kuningasten
onnettomuuden, heidän emäntäinsä onnettomuuden, niin myös teidän
oman onnettomuutenne, ja teidän emäntäinne onnettomuuden, joka
teille on tapahtunut Juudan maalla ja Jerusalemin kaduilla?
10. Kuitenkin ei he vielä ole tähän päivään asti itsiänsä nöyryyttäneet,
ja ei myös mitään pelkää; ja ei vaella minun laissani ja säädyissäni, jotka
minä teidän eteenne ja teidän isäinne eteen pannut olen.
11. Sen tähden sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala näin: katso, minä
panen minun kasvoni teitä vastaan onnettomuudeksi*, ja koko Juudan
pitää hävitetyksi tuleman.
III. 3 Mos.17:10. Ja kuka ikänänsä ihminen Israelin huoneesta, eli
muukalaisista, jotka teidän seassanne asuvat, syö jotakin verta, häntä
vastoin minä panen minun kasvoni, ja hävitän hänen kansastansa.
Am.9:4. Ja jos he vihollisillensa vangiksi tulevat, niin minä sieltä käsken
miekkaa, että se heitä tappais: sillä minä pidän silmäni heidän ylitsensä
pahaksi ja en hyväksi;
12. Ja minä otan jääneet Juudasta, jotka ovat kasvonsa tavoittaneet
mennäksensä Egyptin maalle, asumaan siellä, ja he kaikki pitää
lopetettaman, Egyptin maalla pitää heidän miekalla kaatuman ja nälällä
hukkuman, sekä pienet että suuret; heidän pitää kuoleman miekalla ja
nälällä, ja pitää tuleman sadatukseksi, ihmeeksi, kiroukseksi ja
häväistykseksi.
Jer.42:18. Sillä näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala; niin kuin minun
vihani ja
julmuuteni* on tullut Jerusalemin asuvaisten päälle, niin pitää
minun vihani myös tuleman teidän päällenne, jos te menette Egyptiin,
että teidän pitää tuleman kiroukseksi, ihmeeksi, sadatukseksi ja
