JEREMIA
pitää katsoman sinua ylön, ja väijymän sinun henkeäs:
31. Sillä minä kuulin huudon, niin kuin synnyttäväiseltä, tuskan, niin kuin
sen, joka ensimäisen lapsen vaivassa on, Zionin tyttären äänen, joka
valittaa ja hajoittaa kätensä: voi minuani! sillä sieluni on väsynyt
surmaajain tähden.
5. Luku.
I. Valitetaan Juudalaisten moninaista jumalattomuutta ja uhataan heitä
kovalla rangaistuksella. II. Neuvotaan kääntymykseen, ja kerrotaan
valitus heidän katumattomuudestansa.
I. Käykäät Jerusalemin katuja ympäri, katsokaat, koetelkaat ja etsikäät
hänen kaduillansa, löydättekö jonkun, joka oikein tekee ja kysyy
totuutta; niin minä olen hänelle armollinen.
2. Ja jos he vielä sanoisivat: niin totta kuin Herra elää; niin he kuitenkin
vannovat väärin.
3. Herra, eikö sinun silmäs katso uskoa? Sinä lyöt heitä, ja ei he tunne
kipua*; sinä vaivaat heitä, mutta ei he tahdo kuritusta vastaanottaa;
heillä on kovempi kasvo kuin kivi, ja ei tahdo kääntyä.
Jes.1:5. Mitä varten teitä enempi lyödään, koska te aina harhailette*?
Koko pää on sairas, ja koko sydän on väsynyt.
Jer.2:30. Turhaan minä rankaisin teidän lapsianne, ei he ota kuritusta*;
sillä teidän miekkanne syö teidän prophetanne, niin kuin turmeleva
jalopeura+.
4. Mutta minä sanoin: se on vaivainen joukko; he ovat
ymmärtämättömät, ja ei tiedä Herran tietä eikä Jumalansa oikeutta.
5. Minä käyn voimallisten tykö ja puhun heidän kanssansa; sillä heidän
pitää tietämän Herran tien ja Jumalansa oikeuden. Mutta ne ovat kaikki
ikeen särkeneet, ja katkaisseet siteen.
