JEREMIA
27. Jotka puulle sanovat: sinä olet isäni, ja kivelle: sinä minun synnytit;
Sillä he kääntävät selkänsä minun puoleeni ja ei kasvojansa; mutta kuin
hätä tulee, sanovat he: nouse ja auta meitä.
28. Kussa ovat jumalas, jotka sinä itselles tehnyt olet? Nouskaan ne,
katso, taitavatko he sinua auttaa sinun hätäs aikana*; sillä niin monta
kuin sinulla, Juuda, on kaupunkia, niin monta on myös sinulla jumalaa+.
5 Mos.32:37. Ja pitää sanottaman: kussa heidän Jumalansa ovat?
heidän kallionsa,
johonka he uskalsivat?
Tuom.10:14. Menkäät ja rukoilkaat niitä jumalia, jotka te valinneet olette,
antakaat niiden auttaa teitänne ahdistuksenne aikana.
Hos.13:10. Missä on sinun kuninkaas, joka sinua taitais auttaa kaikissa
sinun kaupungeissas? ja sinun tuomaris, joista sinä sanoit: anna minulle
kuningas* ja päämiehiä.
Jer.11:13. Sillä niin monta kuin sinulla, Juuda, kaupunkia on, niin monta
sinulla jumalaakin on*; ja niin monta kuin katua on Jerusalemissa, niin
monta häpiällistä alttaria olette te rakentaneet, suitsuttaaksenne
Baalille.
29. Miksi te tahdotte vielä riidellä minun kanssani? Te olette kaikki
minusta luopuneet, sanoo Herra.
30. Turhaan minä rankaisin teidän lapsianne, ei he ota kuritusta*; sillä
teidän miekkanne syö teidän prophetanne, niin kuin turmeleva
jalopeura+.
Jes.1:5. Mitä varten teitä enempi lyödään, koska te aina harhailette*?
Koko pää on sairas, ja koko sydän on väsynyt.
Jer.5:3. Herra, eikö sinun silmäs katso uskoa? Sinä lyöt heitä, ja ei he
tunne kipua*; sinä vaivaat heitä, mutta ei he tahdo kuritusta
vastaanottaa; heillä on kovempi kasvo kuin kivi, ja ei tahdo kääntyä.
III. Matt.23:34. Sen tähden, katso, minä lähetän teille prophetat, ja
viisaat, ja kirjanoppineet; ja niistä te muutamat tapatte ja
ristiinnaulitsette, ja muutamat te pieksätte teidän synagogissanne, ja
vainootte kaupungista kaupunkiin.
