JESAIA
ulos.
I. Jes.52:1. Nouse, nouse, Zion, pue väkevyytes päälles, kaunista sinuas
jalosti, sinä pyhä kaupunki Jerusalem; sillä ei tästedes yksikään
ympärileikkaamatoin eikä saastainen pidä sinussa hallitseman.
18. Ei kenkään hänen pojistansa, jotka hän oli synnyttänyt, häntä
holhonnut: eikä kenkään kaikista hänen lapsistansa, jotka hän oli
kasvattanut, hänen käteensä ruvennut.
19. Nämät kaksi* sinua kohtasivat, kuka sinua armahti? hävitys, vahinko,
nälkä ja miekka: millä minä sinua lohdutan?
Jes.47:9. Molemmat nämät* pitää sinua äkisti kohtaaman yhtenä
päivänä, ettäs tulet hedelmättömäksi ja leskeksi; ja ne pitää sinuun
täydellisesti sattuman, sinun monen velhos tähden, ja sinun noitais
tähden, joista suuri paljous on sinun tykönäs.
20. Sinun lapses olivat pintuneet* ja makasivat kaikissa katujen päissä,
niin kuin paulalla sidottu metsähärkä, täynnä Herran vihaa ja sinun
Jumalas rangaistusta.
Val. v.2:11. Niin olen minä itkenyt, että minun silmäni puhkeevat,
sisällykseni kivistelevät*, maksani on vuodatettu maan päälle, kansani
tyttären surkeuden tähden, koska imeväiset ja piskuiset kaupungin
kaduilla nääntyivät,
21. Sen tähden kuule nyt tätä sinä raadollinen, ja sinä juopunut ilman
viinaa.
22. Näin sanoo Herra, sinun Herras ja sinun Jumalas, joka kansansa
edestä sotii: katso, minä otan kompastuskalkin* sinun kädestäs, ja
minun vihani kalkin rahkan; ei sinun pidä sitä enään juoman.
Sak.12:2. Katso, minä tahdon Jerusalemin tehdä unimaljaksi* kaikille
kansoille siinä ympärillä; sillä sen pitää myös Juudaa kohtaaman, kuin
Jerusalem piiritetään.
