JESAIA
23. Ottakaat korviinne ja kuulkaat minun ääneni, ymmärtäkäät ja
kuulkaat minun puheeni.
24. Kyntääkö eli jyrästääkö taikka viljeleekö peltomies peltonsa aina
jyviksi?
25. Eikö niin ole? koska hän sen on tasoittanut, niin hän kylvää siihen
herneitä ja heittää kuminoita, ja kylvää nisuja, ohria, jokaista kuhunka
hän tahtoo, ja kaurat paikkaansa.
26. Juuri niin kurittaa myös heidän Jumalansa heitä rangaistuksella, ja
opettaa heitä.
27. Sillä ei herneitä tapeta varstalla, eikä vaunuratas anneta kuminain
päällä käydä, vaan herneet varistetaan sauvalla ja kuminat vitsalla.
28. Se jauhetaan ja leivotaan, eikä peräti tyhjäksi tapeta, koska se
vaunurattaalla ja hevosilla tapetaan.
29. Näin tekee myös Herra Zebaot; sillä hänen neuvonsa on ihmeellinen,
ja sen jalosti toimittaa.
29. Luku.
I. Ennustetaan Jerusalemin ja Juudan kansan surkiasta hävityksestä ja
perikadosta. II. Valitetaan heidän paatumisensa, sokeutensa ja
ulkokullaisuutensa ylitse. III. Puhutaan niistä, jotka Juudalaisista ja
pakanoista piti kääntymän.
I. Voi Ariel, Ariel! sinä Davidin leirin kaupunki! te pidätte vuoden ajat ja
pyhäpäivät.
2. Mutta minä vaivaan Arielia, niin että hänen pitää murehtiman ja
sureman ja oleman minulle oikia Ariel.
3. Sillä minä piiritän sinun joka kulmalta, ja ahdistan sinun saarrolla, ja
annan panna vallit sinun ympärilles.
Jer.6:3. Mutta paimenet tulevat hänen tykönsä laumoinensa; he panevat
majansa hänen ympärillensä, ja kukin kaitsee paikassansa,
