JESAIA
IV. Tuom.13:22. Ja Manoak sanoi emännällensä: totisesti me kuolemme,
että näimme Jumalan.
Dan.10:8. Ja minä jäin yksinäni, ja näin tämän suuren näyn, ja ei minuun
mitään väkeä jäänyt; ja minä tulin sangen rumaksi, ja ei minussa enää
väkeä ollut.
Dan.10:9. Ja minä kuulin hänen puheensa äänen; ja kuin minä kuulin
hänen puheensa äänen, putosin minä näännyksiin kasvoilleni, ja minun
kasvoni olivat maahan päin.
2 Mos.33:20. Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun kasvojani; sillä
ei yksikään ihminen, joka minun näkee, taida elää.
6. Niin lensi yksi Seraphimeista minun tyköni, jolla oli kädessä tulinen
hiili, jonka hän otti hohtimilla alttarilta,
7. Ja rupesi minun suuhuni, ja sanoi: katso, tällä olen minä ruvennut
huuliis*, että sinun pahat tekos otettaisiin sinulta pois, ja sinun rikokses
olis sovitettu.
Jer.1:9. Ja Herra ojensi kätensä ja tarttui minun suuhuni*; ja Herra sanoi
minulle: katso, minä panen minun sanani sinun suuhus.
Dan.10:16. Ja katso, yksi ihmisen muotoinen rupesi minun huuliini, niin
minä avasin suuni ja puhuin, ja sanoin sille, joka seisoi minun edessäni:
minun herrani, minun jäseneni vapisevat siitä näystä, ja ei minussa ole
enään ensinkään väkeä.
II. 8. Ja minä kuulin Herran äänen, että hän sanoi: kenenkä minä
lähetän? kuka tahtoo olla meidän sanansaattajamme? Mutta minä
sanoin: tässä minä olen, lähetä minua.
9. Ja hän sanoi: mene ja sano tälle kansalle, kuulten kuulkaat, ja älkäät
ymmärtäkö, nähden nähkäät, ja älkäät tähtäkö.
Matt.13:14. Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo:
korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden
näkemän, ja ei äkkäämän.
