SALOMON SANANLASKUT
iloitsemaan auringon alla;
Saarn.7:13. Sillä viisaus varjelee, ja raha myös varjelee; mutta
ymmärryksellä on se etu, että viisaus antaa niille elämän, joilla se on.
25. Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26. Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa
varjellaan.
San. l.18:10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja
tulee varjelluksi.
27. Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää
taidetaan.
28. Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan
koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29. Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se
ilmoittaa tyhmyyden.
30. Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31. Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen Luojaansa*; vaan
joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
San. l.17:5. Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa*; ja joka
iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisemata.
32. Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on
kuolemassakin rohkia.
33. Toimellisen sydämessä lepää viisaus*; mutta mitä tyhmäin mielessä
on, se tulee ilmi.
San. l.15:2. Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi*, vaan tyhmäin
suu aina hulluutta sylkee.
San. l.29:11. Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen
pidättää.
