PSALTTARIT
opetukseni suloiseksi.
II. 7. Meidän luumme ovat hajoitetut haudan reunalle, niin kuin joku
maan repis ja kaivais.
8. Sillä sinua, Herra, Herra, minun silmäni katsovat*: minä uskallan
sinuun, älä minun sieluani hylkää.
III. Ps.25:15. Minun silmäni katsovat alati Herraa*, sillä hän kirvottaa
minun jalkani verkosta.
9. Varjele minua siitä paulasta, jonka he asettivat eteeni, ja pahointekiäin
ansasta.
10. Jumalattomat lankeevat toinen toisensa kanssa omiin verkkoihinsa*,
siihen asti kuin minä pääsen ohitse.
Ps.7:15. Katso, hänellä on pahaa mielessä: hän on onnettomuutta
raskas, mutta hän synnyttää puuttumisen.
Ps.7:17. Hänen onnettomuutensa pitää hänen päänsä päälle tuleman, ja
hänen vääryytensä pitää hänen päänsä laelle lankeeman.
142. Psalmi.
I. Valitus ahdistuksen alla. II. Uskallus Jumalan apuun.
1. Davidin oppi ja rukous, kuin hän luolassa oli.
I. 1 Sam.22:1. Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan*; kuin
hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne
hänen tykönsä.
1 Sam.24:4. Ja kuin hän lähestyi lammasten huonetta tien ohessa, oli
siinä luola, ja Saul meni siihen peittämään jalkojansa*; mutta David ja
hänen miehensä istuivat luolan kulmilla.
Ps.57:1. Davidin kultainen kappale, edellä veisaajalle, ettei hän hukkunut,
kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan.
