PSALTTARIT
saamista. II. Vahvassa toivossa sitä odottaa.
1. Veisu korkeimmassa Kuorissa.
I. Syvyydessä* minä huudan sinua, Herra.
I. Ps.69:2. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni
asti.
Ps.88:7. Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja
syvyyteen.
2. Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
3. Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
Job.9:2. Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas
olla Jumalan edessä.
Job.9:3. Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata
häntä yhtä tuhanteen.
Ps.143:2. Ja älä käy tuomiolle palvelias kanssa; sillä ei yksikään elävä
ole vakaa sinun edessäs.
4. Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
II. 5. Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa
päälle.
6. Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon
asti.
Ps.119:147. Varhain minä ennätän*, ja huudan: sinun sanas päälle minä
toivon.
Ps.119:148. Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
7. Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas
lunastus hänellä.
2 Sam.24:14. David sanoi Gadille: minulla on sangen suuri ahdistus;
mutta salli meidän langeta Herran käsiin, sillä Herran armo on suuri. En
minä tahdo langeta ihmisten käsiin.
