PSALTTARIT
94. Psalmi.
I. Valitus jumalattomain pahuudesta. II. Opetus ristin hyödytyksestä. III.
Tuskassa olevaisten jumalisten lohdutus.
I. Herra Jumala, jonka kostot ovat*, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi
itses näytä.
5 Mos.32:35. Minun on kosto, minä kostan*, heidän jalkansa pitää
ajallansa kompastuman; sillä heidän kadotuksensa aika on läsnä, ja
mikä heille tarjontelee, se rientää.
Jer.51:56. Sillä hävittäjä on tullut Babelin päälle, hänen sankarinsa
käsitetään, heidän joutsensa taitetaan; sillä koston Jumala, Herra
maksaa täydellisesti hänelle.
Rom.12:19. Älkäät itse kostako*, minun rakkaani, vaan antakaat
(Jumalan) vihan siaa saada. Sillä kirjoitettu on: minun on kosto, minä
tahdon kostaa, sanoo Herra+.
2. Korota sinuas, maailman tuomari*: maksa ylpeille, mitä he ansainneet
ovat.
1 Mos.18:25. Pois se sinusta, ettäs sen tekisit, ja kuolettaisit
vanhurskaan jumalattoman kanssa, ja että vanhurskaalle kävis niin kuin
jumalattomallekin. Pois se sinusta: Eikö kaiken maailman tuomari oikein
tuomitsisi?
Ps.7:9. Herra on kansain tuomari*: tuomitse Herra minua vanhurskauteni
ja vakuuteni jälkeen.
3. Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää
jumalattomain riemuitseman?
II. Ps.75:5.etc. Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko*, ja
jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako.
