PSALTTARIT
7. Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja
syvyyteen.
I. Ps.130:1. Syvyydessä* minä huudan sinua, Herra.
8. Sinun hirmuisuutes* ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun
aalloillas+, Sela!
Ps.38:3. Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa
minua.
Ps.42:8. Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa tässä
ja toinen syvyys siellä: kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun
ylitseni.
9. Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille
kauhistukseksi*: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
Job.19:19. Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä
rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.
Ps.38:12. Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua
vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
II. 10. Minun kasvoni* ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä
avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
Ps.6:8. Minun muotoni on muuttunut murheesta, ja on vanhentunut; sillä
minä ahdistetaan kaikilta puolilta.
11. Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua
kiittämään? Sela!
Ps.6:6. Sillä ei kuolemassa kenkään muista sinua, kuka kiittää sinua
tuonelassa?
12. Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
Ps.30:10. Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas
