TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
18. Tässä asiassa olkoon Herra armias palvelialles! kuin herrani menee
Rimmonin huoneesen rukoilemaan, ja nojaa minun käteni päälle*, ja
minä rukoilen Rimmonin huoneessa; niin olkoon Herra tässä asiassa
palvelialles armias mies, että minä Rimmonin huoneessa rukoilen!
2 Kun. K.7:2. Niin vastasi päämies, jonka käden päälle kuningas nojasi,
Jumalan miestä ja sanoi: katso, jos Herra tekis vielä akkunat taivaasen,
kuinka se tapahtuis? Hän sanoi: katso, silmilläs pitää sinun sen
näkemän, mutta ei sinun pidä siitä syömän.
19. Ja hän sanoi hänelle: mene rauhaan*. Ja kuin hän oli mennyt
kappaleen matkaa pois hänen tyköänsä kedolle,
Mark.5:34. Mutta hän sanoi hänelle: tyttäreni, sinun uskosi paransi
sinun*; mene rauhaan ja ole terve vitsauksestas.
20. Sanoi Gehatsi, Jumalan miehen Elisan palvelia: katso, herrani on
säästänyt Naemania, tätä Syrialaista, ettei hän häneltä ottanut mitä hän
toi; niin totta kuin Herra elää, minä juoksen hänen perässänsä ja otan
jotakin häneltä.
21. Niin Gehatsi juoksi nopiasti Naemanin jälkeen. Ja kuin Naeman näki
hänen juoksevan perässänsä, astui hän vaunuista ulos häntä vastaan ja
sanoi: onko rauha?
22. Hän sanoi: Rauha. Minun herrani lähetti minun, sanoen: katso, juuri
nyt ovat tulleet minun tyköni Ephraimin vuorelta kaksi nuorukaista
prophetain pojista, anna heille leiviskä hopiaa ja kahdet juhlapäivän (a)
vaatteet. (a) Hebr, muutin.
23. Naeman sanoi: ota kaksi leiviskää hopiaa; ja hän vaati hänen, ja sitoi
kaksi leiviskää hopiaa kahteen säkkiin, ja kahdet juhlapäivän vaatteet, ja
antoi ne kahdelle palveliallensa, ja he kantoivat hänen edellänsä.
24. Ja kuin hän tuli Opheliin, otti hän ne pois heidän käsistänsä, ja kätki
ne huoneesen, ja päästi miehet, ja he menivät pois.
25. Ja hän meni sisälle ja seisoi herransa edessä; niin Elisa sanoi
