ENSIMMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
31. Kuningas sanoi hänelle: tee niin kuin hän on sanonut, ja lyö häntä*,
ja hautaa häntä; ettäs käännät minusta ja minun isäni huoneesta sen
viattoman veren pois, jonka Joab on vuodattanut.
2 Mos.21:14. Mutta jos joku ylpeydestä tappaa lähimmäisensä
kavaluudella; sen sinun pitää ottaman minun alttariltanikin pois,
kuoletettaa.
32. Ja Herra maksakoon hänen verensä hänen päänsä päälle, että hän
on lyönyt kaksi miestä, jotka hurskaammat ja paremmat olivat kuin hän,
ja murhannut ne miekalla, niin ettei minun isäni David siitä mitään
tietänyt: Abnerin Nerin pojan Israelin sodanpäämiehen ja Amasan Jeterin
pojan Juudan sodanpäämiehen.
2 Sam.3:27. Kuin Abner tuli Hebroniin jälleen, vei Joab hänet keskelle
porttia puhutellaksensa häntä erinänsä, ja pisti siellä häntä vatsaan, niin
että hän kuoli, veljensä Asahelin veren tähden.
2 Sam.20:10. Mutta ei Amasa ottanut vaaria miekasta joka oli Joabin
kädessä: ja hän pisti sillä häntä vatsaan ja vuodatti hänen sisällyksensä
maalle*, eikä häntä enää pistänyt, ja hän kuoli. Mutta Joab ja hänen
veljensä Abisai ajoivat Sebaa Bikrin poikaa takaa.
33. Ja heidän verensä tulkoon Joabin pään päälle ja hänen siemenensä
pään päälle ijankaikkisesti. Mutta Davidille ja hänen siemenellensä,
hänen huoneellensa ja istuimellensa olkoon rauha Herralta
ijankaikkiseen aikaan!
34. Ja BenaJa Jojadan poika karkasi hänen päällensä ja tappoi hänen;
ja hän haudattiin korpeen huoneesensa.
35. Ja kuningas asetti BenaJan Jojadan pojan hänen siaansa
sotajoukon päälle; ja Zadokin papin asetti kuningas AbJatarin siaan.
V. 36. Ja kuningas lähetti ja antoi kutsua Simein, ja sanoi hänelle:
rakenna sinulles huone Jerusalemiin ja asu siellä, ja älä mene sieltä
sinne eli tänne.
